Aurora on siirtolainen ja paluumuuttaja

Eräänä päivänä hakkasin Torontossa keittiön pöydän ääressä punaista kirjoituskonettani ja näin mielessäni kolmiulotteisena, kuin monivärisenä hologrammina vaalean tytön, joka pyyhki pölyjä viktoriaanisessa kartanossa. Annoin tytölle nimen Aurora ja aloin kirjoittaa. Muutimme takaisin Suomeen yhdeksän vuoden siirtolaisuuden jälkeen ja jatkoin kirjaani uudesta suomalaisesta Aurorasta, sortovuosien tytöstä, joka joutuu muuttamaan vuonna 1903 Kanadaan etsimään Suomesta karkotettua isäänsä. Syntyi Aurora vaahteralaakson tyttö (1991, 2. painos 1992.)

29.5.2011

Louhisaari Manor


Louhisaaren kartano (Villnäs) 1900-luvun alussa (Wikipedia)

Louhisaari Blogisisko-blogissani

Tutkija Kari Hintsala kirjoittaa blogissaan Louhisaaresta. Paljon kuvia sisustuksesta, joka on 1800-luvulta.

25.5.2011

Vanhan ajan teini-ikäiset ja musiikki


Kuin Aurora ja hänen Pietarista Suomeen muuttanut serkkunsa Olga pianon ääressä. Renoir: Two Young Girls at Piano (Kaksi tyttöä pianon ääressä)

Musiikki on ollut aina läheistä ihmisille. Vanhoina aikoina oli tärkeää oppia soittamaan jotain instrumenttia. Se viihdytti yksinäisinä hetkinä. Musiikista saatiin ohjelmaa illanistujaisiin kotona tai vieraisilla ollessa. Toiset lauloivat, toiset soittivat. Musiikki tarjosi mahdollisuuden kehittää taiteellisia lahjoja ja ilmaista tunteita.


" Hänen sydämensä oli aivan liian täynnä. Hän oli yksin talossa, ja pianon päällä oli tuttuja nuotteja. Hänen oli pakko soittaa.
Hänestä tuntui, että musiikki oli virta, jossa hän ajelehti huimaa vauhtia eteenpäin. Hänen hengityksensä kävi raskaaksi, hän veti henkeä syvään, musiikki tuntui kohisevan hänen aivoissaan ja rintakehässään. Onnellisena hän painoi kasvot käsiinsä."
Aurora kirjassani  Aurora. Vaahteralaakson tyttö. 1991 (2. p 1992)

Kun kirjoitin tuota kohtaa, kysyin neuvoa mieheltäni, joka on soittanut pianoa pienestä lapsesta saakka. Miltä tuntuu nuoresta tytöstä tai pojasta, joka ilmaisee soittamisen avulla voimakkaita tunteitaan?

Kansallismuseon torni

The National Museum

Tämä näkymä on yhteistä 1900-luvun alun helsinkiläisille ja meille 2000-luvun ihmisille. Suunnittelijat Herman Geselius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Kansallisromanttinen tyyli, sisältä jugend. (1905-1910), avattiin 1916.

23.5.2011

16.5.2011

Lentävä matto - näyttely kulttuurien kohtaamisesta


Kirjani "Aurora. Vaahteralaakson tyttö" (1991, 1992) on mukana Kansalliskirjaston "Lentävä matto" -näyttelyssä Pohjois- ja Etelä-Amerikka -vitriinissä. Kuva: Tuija Lehtinen. Luettelo näyttelyssä olevista kirjoista. 

Ajankohta: 16.5.2011 - 10.9.2011
Paikka: Kahvila & Agricola-huone
Kulttuurien kohtaamisia suomalaisessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa.

"Kansalliskirjaston näyttelyssä on esillä suomalaisia kirjoja ja lehtiä yli puolentoista vuosisadan ajalta Topeliuksesta nykykirjailijoihin. Näyttely valaisee, miten lapsille ja nuorille on kerrottu vieraista, usein pelottavaltakin tuntuneista maista ja kansoista, matkoista niihin ja parina viime vuosikymmenenä myös muualta tänne muuttaneista, omaa kulttuuriamme rikastuttavista uusista suomalaisista. "

Olen iloinen siitä, että tällainen näyttely on järjestetty.

Kaikki nuortenkirjani käsittelevät kansainvälisyyttä, siirtolaisuutta, pakolaisuutta, maahanmuutoa, paluumuuttoa. Aurora-kirjat (1991-1999 Kirjapaja) kertovat sortovuosien ajan karkotetuista ja muuttoliikkeestä Pohjois-Amerikkaan.

 "Aurora ja Pietarin serkut" (1993) myös Venäjällä asuvien suomalaisten paluusta Suomeen.  Tämä kirjasarja  sai alkunsa Kanadassa, jossa olimme koko perhe siirtolaisina melkein koko 1980-luvun ajan. Ehkä siihen vaikutti myös vaihto-oppilasvuosi Yhdysvalloissa 1950-luvun lopulla, ainakin kokemus laivamatkasta myrskyisen Atlantin yli.

Kansalliskirjaston nykyisen pääjohtajan Jussi Nuortevan väitöskirja " Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun Akatemian perustamista  1640" (1997, 1999)  ja Juhana-herttuan kosintamatka Lontooseen vuonna 1559 antoivat historiallisen pohjan kirjoille Kyynärän mittainen tyttö (2004 Lasten keskus) ja Pako Tallinnaan (2006) ja uudelle, vielä julkaisemattomalle jatko-osalle. Lucia Olavintyttären veli Erasmus Olavinpoika lähtee Wittenbergiin opiskelemaan, ja se mullistaa Lucian ja koko perheen elämän odottamattomalla tavalla.

Ensimmäinen Aurora-kirja ilmestyi 20 vuotta sitten. Kirjoitin sen nimellä Pirkko Pekkarinen. Neljäs Aurora-kirja, Aurora ja Molly, ilmestyi jo nimellä Anna Amnell (Koko perheen sukunimen muutos tapahtui vuonna 1998). Kaikkien kirjojeni kansien kuvat ja kuvituksen on tehnyt poikani Matti Amnell, joka oli opiskelija ensimmäisten kirjojen ilmestyessä.

15.5.2011

Talot-Annankatu-Bulevardi


Talot-Annankatu-Bulevardi
Originally uploaded by Anna Amnell

Vanhaa Helsinkiä

Aurora-kirjat ja Bookcrossing 2



Bookcrossing-sivuilla Aurora-kirjoistani (mm Kemppu 2.3.2010, Lukutoukkanen 7.7.2010)
ja http://www.bookcrossing.com/journal/8369837/

Aurora, Vaahteralaakson tyttö alkaa Donjoen laaksosta. Kerron muun muassa siitä, miten Thomas juoksee teini-ikäisenä laaksossa vaahteroiden keskellä, hän mm vertaa ihmisiä vaahteroihin,  jotka alkavat tuottaa vasta vanhoina. Aurora ja Thomas tapaavat useita kertoja laaksossa. Kirjan lopussa Aurora ja Thomas hyvästelevät toisensa lumisessa laaksossa. Kirja "Aurora ja villikyyhkysten aika" alkaa laaksossa raivoavasta myrskystä. Voidaan sanoa, että laakso on eräs Aurora-kirjojen päähenkilöistä.




9.5.2011

Värikollaasi 34


Tämä ei ole värikollaasi 34, ole hyvä siirry oikeaan blogiin, Blogisisko-blogiini, jossa se on. Lohdutukseksi laitoin tänne tuon kukan, torontolaisessa laaksosa kasvavan trilliumin.

3.5.2011

Pitsiverhot kuin ennen


lace curtain
Originally uploaded by Anna Amnell

Viktorian ja Edwardin aika tuli mieleen tästä pitsiverhosta, joka on esillä Esplanadin varrella olevassa myymälässä.