Aurora on siirtolainen ja paluumuuttaja

Eräänä päivänä hakkasin Torontossa keittiön pöydän ääressä punaista kirjoituskonettani ja näin mielessäni kolmiulotteisena, kuin monivärisenä hologrammina vaalean tytön, joka pyyhki pölyjä viktoriaanisessa kartanossa. Annoin tytölle nimen Aurora ja aloin kirjoittaa. Muutimme takaisin Suomeen yhdeksän vuoden siirtolaisuuden jälkeen ja jatkoin kirjaani uudesta suomalaisesta Aurorasta, sortovuosien tytöstä, joka joutuu muuttamaan vuonna 1903 Kanadaan etsimään Suomesta karkotettua isäänsä. Syntyi Aurora vaahteralaakson tyttö (1991, 2. painos 1992.)

22.1.2016

Ernest Thompson Seton ja Toronto



Ernest Thompson-Setonin sukulaiset omistivat Spadinan, talon Don -joen laakson reunalla. 

[Spadina: A Story of Old Toronto 2000 [1957] by Austin Thompson Seton]



Ernest Thompson-Seton
Kommenttini: Ernest Thompson Seton oli skotlantilaista sukua oleva britti, joka muutti 6-vuotiaana Torontoon. Hän opiskeli taidetta Torontossa, Lontoossa ja Pariisissa. Setonin sukulaisilla oli Don-joen laakson reunalla talo, jolle oli annettu intiaaninimi Spadina. Don-joen ja sen sivujokien laaksot olivat Setonin poikavuosien paratiisi, ja siellä leikityt intiaanileikit ovat pohjana mm kirjalle Two Little Savages.

Nuo rehevät luonnonkauniit laaksot ja rotkot ovat säilyneet miltei koskemattomina ja tulivat tutuiksi siirtolaisuusvuosinani. Laaksojen ja Toronton ainutlaatuinen luonto ja 1980-luvulla Viktorian ja Edwardin ajan museona toimiva Spadina innoittivat minut kirjoittamaan nuortenkirjat 1900-luvun alun Torontosta.

003-1-1

Laakso Torontossa Asuimme lähellä Donin ja sen sivujoen laaksoja ja kävelimme niisssä usein

Laaksojen luonto on ainutlaatuista, sillä jääkauden aikana niihin muodostui aivan oma kasvillisuus, joka poikkeaa niitä ympäröivästä luonnosta. Pidin luontopäiväkirjaa laaksossa kävellessäni, sillä aloin jo silloin 1980-luvun loppuolella suunnitella kirjaa Torontosta. Laaksolla oli siinä hyvin tärkeä osuus. Niinpä esikoiskirjani alkaakin kuvauksella laaksosta, joka on tavallaan yksi päähenkilöistä sekä ensimmäisessä että kolmannessa Aurora-kirjassani.


A valley in Toronto
Mieheni kävelyllä laaksossa

19.1.2016

Hyppyjä Helsinkiin. Lastenkirjojen Helsinki. Myös Aurora-kirjat


Hyppyjä Helsinkiin. Lastenkirjojen Helsinki  
Hopp genom Helsingfors. Barnböckernas Helsingfors. Toimittaneet Maija Korhonen, Ismo Loivamaa ja Tytti Tuunanen.

Lue täältä:  Hyppyjä Helsinkiin. Lastenkirjojen Helsinki.   (PDF)   

Pro lastenkirjallisuus - Pro barnlitteraturen ry toteutti Virka Galleriassa 5.11.2014 - 1.2.2015 kaikkien aikojen suurimman suomalaista lastenkirjallisuutta ja -kuvitustaidetta esittelevän näyttelyn.
Näyttelyn luettelo tarjoaa lukuvinkkejä kuvakirjaikäisistä nuoriin aikuisiin asti. "Luettelossa on kirjoja viimeisten 25 vuoden ajalta ja vielä varhaisempia klassikoita kuten Topelius ja Mary Marck.



Hyppyjä Helsinkiin. Lastenkirjojen Helsinki -näyttelyssä olivat myös kirjani  "Aurora ja Molly" (1999) ja "Aurora ja Pietarin serkut" (kuvassa yllä), joka  ilmestyi vuonna 1993 nimellä Pirkko Pekkarinen. Se on ryhmässä "Entisajan elämää". 

Lue, mitä Helsingin Sanomat kirjoitti 18.9.1996 Aurora-kirjoista, kun niistä oli menossa näyttely Rikhardinkadun kirjastossa. 

Irja Båsk: Aurora-tyttökirjatkin osallistuvat piikakeskusteluun.

Lue, mitä  Majlis Quickström kirjoitti  Aurora-kirjoista. Tuffa unga kvinnor. Sommar i Toronto. HBL, 1990-talet



Anna Amnell: Aurora ja Molly. Kirjapaja Lukutoukka -sarja. 1999. Loppuunmyyty. 
Aurora ja Molly 1999 Kirjapaja (nimellä Anna Amnell) on luettelossa ryhmässä "Helsinki lastenkirjoissa"

Kirjassani Aurora ja Pietarin serkut tapahtuu mm niin, että kanadalainen Thomas Austin tulee kosimaan Aurora Koivua ja asuu hotellissa Kauppatorin varrella, nykyisessä kaupungintalossa, jossa tämä näyttely oli. Aurora ja Pietarin serkut (rakkaudentunnustus vanhalle Helsingille)  sisältyy yhteispainokseen "Vaahteralaakson Aurora" (2014) Anna Amnell. Kansien kuvat: Matti Amnell . 




(klikkaa kuva suureksi) Kaikki Aurora-kirjat vierekkäin. Esikoisteoksestani Aurora Vaahteralaakson tyttö otettiin kaksi painosta, 1991 ja 1992.  Se tapahtuu Pohjois-Savossa, Helsingissä ja Torontossa ja vähän Atlantin valtamerelläkin. Aurora ja Villikyyhkysten aika tapahtuu kokonaan Torontossa. 


Kaikki Aurora-kirjani olivat loppuunmyydyt jo viime vuosituhannella. Sen vuoksi otin kolmesta ensimmäisestä kirjsta omalla kustannuksellani yhteispainoksen, jota Books on Demand myy , samoin muut nettikaupat sekä paperikirjana että e-kirjana.



Lue lisää Vaahteralaakson Aurora, Aurora 1-3
kysy kirjastostasi
e-kirja 9789522867247

Mary Marckin kirjat herättivät jo kouluaikana kiinnostukseni Helsinkiin. Lue kirjoitukseni Yhteiskoululaisia Helsingissä
Myös täällä:
Anna Amnell: Yhteiskoululaisia Helsingissä. - Sara Kokkonen: Rasavillejä ja romantikkoja. Rakkaat suomalaiset tyttökirjat. Avain 2013. Luvussa Kersti Bergroth (Mary Marck)/Lukijat kertovat, sivut 72-76. 

6.1.2016

Naisten äänioikeus Aurora-kirjoissa

P1120307

Kävin silmälääkärillä ja hankin uudet silmälasit. Ne ovat Kalevala Korun Naisen ääni -tuotantoa (design Kirsti Doukas). Tämä väri ja idea sopii minulle hyvin, sillä ensimmäinen kirjani kertoi vuosista 1905-1906, ja suomalaiset naiset saivat ensimmäisinä maailmassa täyden äänioikeuden jo 110 vuotta sitten.

 Minua kiinnostaa erityisesti Alexandra Gripenberg, joka oli kansainvälisesti tunnetuin suomalainen naisasianainen 1900-luvun alussa. Hän sai vaikutteita Amerikan ja Britannian naisliikkeestä, joiden vaikutuksesta ei ole paljoa puhuttu Suomessa. Alexandra oli edellä aikaansa, sillä hän oli sitä mieltä, että sopivin on paras, olipa hän nainen tai mies. Siihen ei olla vielä päästy Suomessa. Hänen vanhempansa olivat ennakkoluulottomia, sillä ensimmäisestä avioliitostaan leskeksi jäänyt isä, aatelismies ja senaattori, meni naimisiin palveluskuntaansa kuuluneen 20 vuotta nuoremman naisen kanssa. Alexandra oli tästä avioliitosta syntyneen 9-lapsisen lahjakkaan sisarusparven toiseksi nuorin, vain sisarusten ja muiden sukulaisten "kotikoulua" käynyt, itseoppinut ja kielitaitoinen. Hänestä tuli virkanainen, kirjailija, toimittaja ja kansanedustaja. Hän on jäänyt aika tuntemattomaksi, mutta viime aikoina hänestä on tehty ainakin gradu. Lue ensin http://www.helsinki.fi/…/klassikkogal…/gripenberg/linkit.htm
Sisältää linkin, jossa elämäkertaa.


Olen kirjoittanut naisten oikeudet -aiheesta tässä blogissa jo aikaisemmin. Klikkaa hakusanaa tai lue seuraavat bloggaukseni:  
Naisten äänioikeudet Kansainvälinen naistenpäivä: suffragetit Aurora-kirjoissa
Kuuma kesä Torontossa Naisen asema 1900-luvun alussa, kasvatus
 Kansainvälinen tyttöjenpäivä
jne
Tänään Hesarissa Annamari Sipilä: Suffragetit. Verissä päin kohti äänestyskoppia. Helsingin Sanomat/Kulttuuri 6.1.2016 Hienoja kuvia!! Myös brittielokuvasta Suffragette
Katso suffragettien isoja hattuja